Niin hellävaroin

ettei suotta perhosta

säikäyttäsi

lauha tuuli puhaltaa

nuoren vehnän ylitse.

     ~~~

Pajujen aika

laulaen ja nauraen

ystäväin kanssa:

näin on laidasta laitaan

iloa kevään päivä.

Tuomas Anhava

Eihän perhonen

edes tiedä siivistään,

sehän lentää vain:

kukista ja tuulesta

juopunut kevään lehti.

Arto Lappi

Lapseni pöydän ympärillä:

nämä ovat niitä ihmisiä joille minut on tarkoitettu

olemaan hyvä.

Eeva Kilpi

Pilvettömiä päiviä, pääskysiä, huolettomuutta

toivon sinulle.

Lapsuuden kesien lämpöä,

kiireettömiä askeleita

minne menetkin

tänään, huomenna, ensi vuonna

luokseni tai luotani pois

Pia Perkiö

Jokaisella instrumentilla on oma ääni,

vaikka musiikki on yhteinen

nuori kirsikkapuu, vielä teini-ikäinen, varttuu varressa

ja sen lähellä olevat omenapuut

saman mullan kasvatteja.

Multa ei väreillä koreile

loihtii mitä ihmeellisimmän värisiä

hehkuvia aromaattisia hedelmiä.

◇◇◇◇◇◇◇◇◇◇

Täällä tehdään päätöksiä maailmasta

jota ei enää ole.

Toisin sanoen olemattomasta.

Kun laki on säädetty

on maailma, jota se koskee

jo purjehtinut kauas pois.

Kaarina Valoaalto

Hope

"Hope" is the thing with feathers -

That perches in the soul -

And sings the tune without the words -

And never stops - at all -

And sweetest - in the Gale - is heard ‐

And sore must be the storm-

That could abash the little Bird

That kept so many warm -

I've heard it in the chillest land -

And on the strangest Sea -

Yet - never - in Extremity,

It asked a crumb - of me.

Emily Dickinson

Daffodils,

that come before the swallow dares,

and take 

the winds of March

with beauty

The Winter's Tale/ Shakespeare

Silmät sanoja tulvillaan.

Käsi koskettaa matkan päästä

ilo viipyy tyhjissä huoneissa.

Niin tulee ystävyys.

Laajenee. On.

Kai Nieminen/Tie jota oli kuljettava

Vain yksi vuodenaika

on pysyvä;

muutos.

Pekka Kejonen

Pysähdy

odota

kuuntele.

Se on tässä lähellä:

perhosen lento

pääskysen kaari.

Ilo.

Ja laulu. Lähellä.

Ihan lähellä. 

Maaria Leinonen

Ei niin yksinäistä harakkaa,

joka ei korkean koivun latvassa

helmikuun pakkasaamuna

tuntisi:

koko kauneus on minun,

koko elämä.

Niilo Rauhala

 Tykkään susta!

Minä sitten tykkään susta!

Niin kuin yhdellä suksella laskettelusta.

Kun kaatuu ja kierii nauraen,

ja naama on ihan luminen.

Minä sitten tykkään susta!

Niin kuin pikkutyttöjen supattelusta.

Hiirenhiljaista hihitystä,

korvassa kuplivaa kiherrystä.

Minä sitten tykkään susta!

Niin kuin rannan haapojen huokailusta.

Kun kaislat tuulessa taipuu noin,

ja kaukaa veneesi nähdä voin.

Minä sitten tykkään susta!

Niin kuin yöstä kun taivas on melkein musta,

kun tähdet on pieniä pilkkuja vaan

ja sielu on iloa tulvillaan.

Sinikka Svärd

 Ajattelen sinua tänään

Ajattelen sinua tänään.

Lämmöllä ajattelen.

Ja ilolla.

Vaikka kaukana - 

mutta ajatus ei matkaa mittaa

ei myrskyä pelkää

Ei esteet erota

ei vuodet vieroita

kun ystävä

ainutkertainen

ajatuksenkantaman päässä

Ajattelen sinua tänään

juhlassa ja arjessa ajattelen

ilossa ja kivussa

pettymyksessä ja täyttymyksessä.

Ajattelen sinua tänään.

Lämmöllä ajattelen.

Ja ilolla

Maaria Leinonen

Mutta maailma on niin esittävä

että nuo vuodenajat

ovat tuttavat.

Tässä he istuvat samassa pöydässä.

Meitä on viisi, yksi joka ei asetu

kenenkään kumppaniksi

vaikka istuu tässä nyt kevättä

vastapäätä.

Siitä on syksy

kun he istuivat kahden,

he olivat toisia silloin

ja nyt hän on vieras.

He kattoivat pöydän 

ja siinä on kaikenlaista:

lammasta, ruusukaaleja, marjoja

vaikka on  talvi ja sataa lunta.

Ja hän ojentaa viisi sormeaan,

nostaa lasin ja juo:

tämä on hyvää viiniä, kuule

tämä maistuu mullalta

tässä on kevään ensimmäisten

aamujen maku.

Mirkka Rekola

Rakastan teitä, oi ystävät

teitä, jotka ette kuuntelemään väsy,

teitä, jotka osaatte seisahtumisen, viipymisen,

vaitiolon kallisarvoisen taidon,

rakastan teitä, jotka olette kaivoja

salaisuuksen loiskahtaa upoksiin,

rakastan teitä, runoilijaihmiset,

suloiset hullut, jotka huutoonne vastaatte

kuutamolla ja raesateella,

tyynellä ja tuulella matkaan lähdette.

Teitä minä rakastan, ystävät,

teitä, jotka minut repaleisenakin hyväksytte,

ja maailman töykkimänä vastaanotatte,

teitä, jotka aukenette ja käden annatte

pöydän yli, ovella,

hymyn maassa.

Satu Marttila

 Onni

Tule pian

sinä kirjoitit,

odotan sinua.

Jaakko Hämeen-Anttila

Näre tässä, leppä tuossa, väpättävät lehdet. Risuja, sammalta joka paikassa,

kauttaaltaan, kivet ripoteltu miten sattuuu, puut sikin sokin, ei asemakaavaa,

järjestystä, menen laskuissa sekaisin. Seison kannolla kuin pylväspyhimys,

koti on jossain tuolla tai tuolla. Muisti tarvitsee paikan, ajatus jalat alleen.

  Enkä minä teiltä neuvoa kysy, te onnekkaat kohtalonne vangit, ymmärrän

liiankin hyvin, että kasvit eivät ota kantaa, ihan sama vaikka ämpärille

puhuisi, ei sano mitään. Ja hyvä niin, onkin jo ehtinyt ärsyttää irvistävät

kurpitsat, laulavat päivänkakkarat, tapa piirtää kasvot, suita puihin, sanoja

niihin suihin, jopa sadetta on ihminen verrannut itseensä, miten sade ylväänä

etenee äänensä sointi märissä korvissaan, kompastuu, menee nokilleen,

näkee lammikossa taivaan.

Anja Erämaja

Ja päivä nytkähti eteenpäin kuin bussi, se lähti pysäkiltä kohti seuraavaa. 

Ihmiset heilahtivat vähän.

Anja Erämaja

AIKA

Niin kulkevi aika, kuin rientävi kiitävä pyörä:

Kun aamua odotan, puoless' onpi jo päivä,

kun puolehen odotan, ehtivi kohta jo ilta;

vaan illoin siintävi silmiin aamuinen taivas.

Niin kulkevi aika, kuin rientävi kiitävä pyörä.

J. H. Erkko

             ~

Pysäkillä valo helisee

      puitten pihkalehdillä

bussin ikkunasta tuijotamme kaikin

      tienpuolen valkoista päärmettä:

                                  vuokot kukkivat

korkealla korkealla

           liukuvat linnut sinistä mäkeä

Aulikki Oksanen

"Allt kantigt hade blivit runt 

-Det är snö, viskade Mumintrollet."

 Toinen hetki

Jossain on toinen hetki,

toisenlainen ilmasto,

toinen meri, toinen saaristo,

jotakin, minkä eläessään aavistaa,

kun syvyyksien vesi heijastaa

aaltoihin sukeltaneet poutapilvet.

Jossain on toinen retki,

tuntematon linnusto,

kevyt ruokosilta yli kesien

ja linnunpesien.

Tyyni taivas, leuto  ilta,

maa, jossa laulut nukkuvat

tähtien reunoilla, ihmeitä pelkäämättä.

Aulikki Oksanen

Ja vaikka se oli vain pieni tuikku,

huokui sen lempeä, punainen hehku koko metsän läpi.

Tove Jansson/Taikatalvi