Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sinikka Svärd. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sinikka Svärd. Näytä kaikki tekstit

16/03/2024

 Tykkään susta!

Minä sitten tykkään susta!
Niin kuin yhdellä suksella laskettelusta.
Kun kaatuu ja kierii nauraen,
ja naama on ihan luminen.

Minä sitten tykkään susta!
Niin kuin pikkutyttöjen supattelusta.
Hiirenhiljaista hihitystä,
korvassa kuplivaa kiherrystä.

Minä sitten tykkään susta!
Niin kuin rannan haapojen huokailusta.
Kun kaislat tuulessa taipuu noin,
ja kaukaa veneesi nähdä voin.

Minä sitten tykkään susta!
Niin kuin yöstä kun taivas on melkein musta,
kun tähdet on pieniä pilkkuja vaan
ja sielu on iloa tulvillaan.

Sinikka Svärd

16/02/2020

Kun mikään ei onnistu
sinä sanot:
Kaikki järjestyy,
huomiseksi luvattiin
lempeää tuulta.
Ja aamun helisevissä oksissa
tuuli jo antaa
aavistaa itseään.

Kun elämä hymyilee
kuin armonlaakson aurinko,
sinä sanot:
Tätä täytyy juhlia,
tiesin, että hyvin käy.
Enkä minä osaa muuta kuin
hymyillä.
Ystävä, kiitos että olet.

Sinikka Svärd

14/02/2019


Katso minua
ja näe minut.
Näe se, joka olen
tämän kaiken alla.
Näiden sanojen, 
tekojen
ja tekemättä jättämisen
takana.
Katso minua tänään
ja näe minut.
Jos vielä sen jälkeenkin
sanot minua ystäväksi,
tiedän sinun puhuvan totta.

Sinikka Svärd


Kun ihminen on, kun hän on
olemassa, toiselle,
hän todella on.
Niin kuin kesäinen järvenselkä.
Ei sitäkään tarvitse nähdä
tietääkseen, että se on
tuossa. Siellä.
Jokin hiljainen ääni riittää vihjeeksi, 
tuoksu, henkäys,
tapa jolla tuuli koskettaa.
Ja kun on talvi ja kaupunki
 ja etäisyys ja ikävä,
jostakin nousee
aivan elävä
muistin kuva.

Lassi Nummi