Ihmisten enemmistö + Rakennustyömaa - Nazin Hikmet

Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa,
jalkaisin kulkee maantietä
ihmisten enemmistö.

Ihmisten enemmistö menee työhön
kahdeksanvuotiaana,
menee naimisiin kymmenvuotiaana
ja nelikymmenvuotiaana kuolee
ihmisten enemmistö.

Lukuun ottamatta ihmisten enemmistöä
leipää riittää kaikille,
ja riisiä
ja sokeria
ja kangasta
ja voita
kaikkea tätä riittää kaikille,
paitsi ihmisten enemmistölle.

Ihmisten enemmistölle ei löydy maailmassa suojaa,
ei lyhtyä tielle,
ei ruutua ikkunaan,
vain toivoa on annettu ihmisten enemmistölle,
ilman toivoa se ei voi elää.

Nazim Hikmet


Rakentajat laulavat.

Mutta rakentaminen on toista kuin laulaminen.

Rakentaminen on vaikeata, hyvin vaikeata.

Rakentajat ovat iloisia,

heidän sydämissään helisee elonkorjuujuhla.

Mutta rakennustyömaa ei ole elojuhla,

rakennustyömaa on likaa ja pölyä,

liejua ja lunta.

Jalkasi lipeää rakennustyömaalla,

vertavuotavia käsiäsi särkee.

Eikä teekään rakennustyömaalla

aina  ole makeaa, aina ole kuumaa,

eikä leipä aina pehmeää, valkoista.

Siellä eivät kaikki ole sankareita,

eivät kaikki ystävät uskollisia.

Rakentaminen on toista kuin laulaminen,

se on vaikeata, hyvin vaikeata.

Kuitenkin rakennus kasvaa korkeammaksi

ja korkeammaksi.

Alemmissa kerroksissa

on jo kukkaset nostettu ikkunoille

kun auringonvalo välähtää linnun siivistä

ensimmäisille parvekkeille.

Jokaisessa rautaisessa kannatinpalkissa,

jokaisessa tiiliskivessä,

laastissa ja savessa

sykkii kuumana sama sydämenlyönti:

Korkeammaksi ja korkeammaksi kasvaa rakennus,

verellä ja hiellä.

Nazim Hikmet