Kesäruno

En ole pukeva lastani

silkkimekkoon.

Risaiset housut ja vääränvärinen nuttu,

siinä on asu, joka ei loukkaa silmää,

joka ei poikkea vetten puitten teitten

maitten riekaleriemusta,

kauneudesta.

Karta silkkiä, nuppusormi.

Paina poskesi rosoista kaarnaa vasten.

Sen sisar olet.

Eila Kivikk'aho

Muuttolinnuilla on auransa

kun ne lähtevät,

kun matka alkaa.

Perillä

hajoaa parvi.

Eila Kivikk'aho

 Kevättä

Aallot solisevat. Tahtomattaan 

sydämeni myötä hyräilee.

Niinkuin puro pienen vesirattaan,

niin tuo laulu minut villitsee.

Kuplaa, poreilua, kaikkialla.

Vettä. Tuulta. Kiepun villinä.

- Järki harhaa puron rantamalla

soiden kevään pajupillinä.

Eila Kivikk'aho

Linnut ja pilvet

Lentävät, lentävät

maan yli, pään yli

linnut ja pilvet, laulut ja kuvat.

Ah, kenpä sais nuo

vapaat, kirkkaat

sävelet kiinni ja tuulentuvat!

Lentävät, lentävät

yön yli, työn yli

haaveiden hohtava saatto ja soitto,

lähellä, kaukana,

kuin sydänhelke,

kuin sinihanhien havina loitto.

Maan yli, pään yli...

Eivätkä kuule

kuinka jos kutsun: helmaani tulkaa!

Saan vain kaivata,

kaukaa katsoa

purppuranpilveä, hohtavaa sulkaa.

L. Onerva

Yössä

Kuulen - kuinka en kuulisi - 

lintu, lintujen lintu.

Puun ja ruohojen uni on.

Nyt syttyy tähti, nyt herää sydän 

ja laulaa lintujen lintu.

Eila Kivikk'aho