KIRJAHYLLY
Olipa kerran. Olen kuullut sanottavan, että niin on sanottava
kun puhutaan kirjahyllystä. Ei niin kauan aikaa sitten
ihmisillä oli kirjahylly olohuoneessaan. Olohuone oli paikka,
jossa ihmiset oleskelivat silloin kun he eivät olleet keittiössä,
wc:ssä tai sängyssä. He istuivat olohuoneessa ja olohuoneessa
heidän kanssaan seisoi kirjahylly kuin uskollinen palvelija.
Kirjahyllyssä oli pieniä esineitä, joita sanottiin kirjoiksi. Olipa
kerran. Ja toisinaan kävi niin, että ihminen otti kirjahyllystä
kirjan ja alkoi lukea sitä. Ja toisinaan kävi niin, että ihmisessä
tapahtui jotain kun hän luki kirjaa. Jotain sellaista kuin
ajatteleminen, tai jotain sellaista kuin tunteminen, tai jotain
sellaista kuin ymmärtäminen, uuden tiedon omaksuminen tai
kielen selittämätön nautinto. Olipa todella kerran. Ja kirjahylly
seisoi ihmisen vieressä ja tunsi täyttymystä siksi, että se oli
täyttänyt tarkoituksensa. Ja ihminen, niin olen ymmärtänyt,
tunsi jotain etäisesti samankaltaista. Olipa kerran. Olipa
todella kerran.
Aki Salmela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti