Koivunlehdet pilkuttavat nurmikkoa puistossa,

vaahteranlehdet peittävät ruohon kokonaan,

kohta täyttyy lokakuu, kaduilla sumua,

huoneesa on viileää, sormia paleltaa.

Sytytän lanpun, otan kirjan, luen

jostakin toisesta syksystä, kaukaisesta,

suljen kirjan, kuuntelen hiljaisuutta:

se on täynnä askeleita, jotka loitonevat.

Bo Carpelan