Näytetään tekstit, joissa on tunniste koivu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koivu. Näytä kaikki tekstit

21/03/2024


Ei niin yksinäistä harakkaa,
joka ei korkean koivun latvassa
helmikuun pakkasaamuna
tuntisi:
koko kauneus on minun,
koko elämä.

Niilo Rauhala



06/07/2022


Puut lammessa

Täällä on minun lempipaikkani
jossa kaksi lampea yhtyy,
kapea salmi
ja samaa vettä kummassakin.
Kerran  meillä oli koira
joka haukkui heijastuksia.
Minäkään en pysty erottamaan
 kumpi on kumpi näistä kahdesta taivaasta
ja missä on raja josta alkaen
puut muuttuvat lammen todellisuudeksi.

Pääskysten viuhahtelut
villiintyneellä pihamaalla,
koivut ja hopeapajut tuulessa.
Mäellä, aurinkoon
ja kaikkiin ilmansuuntiin
talo nimeltä Villiruusu.


18/06/2022


Yö. Tyyni. Äänetön.
Perhosen siipi hipaisi
lumpeen kukkaa.
Rannasta rantaan
vavahti lammen pinta.
Ja kaislat
ja kaislat.

Maaria Leinonen

Hengähtää koivu.
Sataa.
Lempeästi, pehmeästi. Suoraan
puiden tummaan syliin.
Hengähtää
jotakin aavistellen
koivu.
Unta
avosilmin
kevätkesän yö.

Lassi Nummi

Suuren onnen hetkenä
kun katsoo peiliin
näkee veden pinnalla
täysikuun, tähdet
ja veneen varjon
kun se lipuu
peilin poikkki, airot
koholla: pisaroita tippuu
aironlavoista
kuuhun, tähtiin, silmiin, suuhun.

Tommy Tabermann

15/10/2021


Kuukasvoinen virta
upotan sinuun kaipauksen.
Kaipaan puhtaita vesiä,
joissa kylpevät tummien kuusten varjot.
Koivulle tahtoisin kirjoittaa tänään
ja lumelle, jonka puhtaudesta 
voimme ylpeillä,
lumen ja kuutamon jalokiville,
joita meillå on niin paljon.
Niitä ei voi haudata yhdenkään
 ruhtinaan mukana,
ne tulevat aina uudelleen
kuin kukat.

Helvi Hämäläinen

09/10/2021

 Kuusi. Koivu.
Kuuset ja koivut. Mitä mahtuu siihen väliin, kun
on syksy
ja talvi ja kevät ja kesä ja syksy.

Pentti Saarikoski


Kevään kukkien
aikaan toivomme ettei
olisi yötä,
syksyllä kuutamossa, 
ettei päivä koittaisi.

Saigyo

18/07/2020


Jää minuun
kevään ensimmäinen koivun tuoksu.
Jää minuun lakastuneen puun haju.
Jää minuun lumen maku, saunaillan noki.
Jää minuun, varjona, auringoksi joka palaa.

Niin kuin ilma jota ei hengitä
niin kuin päivä jota ei valvo
jos jätät tarttumatta ojennettuun käteen.

22/06/2018

Ilma toi tuulen mukana laulun
istutti sen koivun oksaan
ja aurinko paistoi siihen.

Jyrki Pellinen