29/06/2019


Jokainen hetki
valo on taittuva eri
tavoin - pisara
ruohossa maan kämmenellä
koskettaa ja katoaa.

Arto Lappi /Harakan paja

21/06/2019

Hymni auringolle
Metsästysloitsu

Aurinko, sinä joka näet kaiken
sinä jonka säteitten loisto
lävistää pimeänpilven
Aurinko, sinua minä ylistän!
Sinua Aurinko, taivaan kuningas, jumalainen metsästäjä
Sinua Aurinko minä ylistän!
Sinun salamoiva katseesi
nuoliviinesi tuliset nuolet
pudottavat tyrmistyneen yön
pimeään syvyyteen.
Valoa sädehtivin iskuin repäiset 
hänen viittansa,
mustan viitan, tulella vuoratun
loistavin tähdin peitetyn yön 
pimeän viitan sinä repäiset!
Aurinko, sinä joka näet kaiken,
sinä, jonka säteitten loisto
lävistää pimeän pilven
Aurinko, sinua minä ylistän!

Fang-heimo, Afrikka
suom. Brita Polttila
Verkkaista liikettä - Kootut runot

17/06/2019


Ei sitä voi koskaan tietää,
ei siitä voi olla varma.
Useimmiten se sentään tulee,
joinakin kesinä kahdestikin.
Joskus viikko, kaksi, kolme  voi olla yhtä kesäpäivää
niin kuin sinä kesänä
kun suuret laivat purjehtivt kupunkiin.

Ne olivat niitä aikoja. Nyt tuntuu, että
se on tänään,
sinä tajuat: nyt se on 
ohi
aivan kohta. Mutta juuri nyt

-kesäpäivä!
Klassisten kuvausten mukaan.
Lämmintä on oltava, selvä se. Helteen rajoilla.
Parhaiten kävisi sunnuntai, tai viikonlopun kaksoispyhä
että kaupunki tyhjenisi liioista ihmisistä

tämä valkea reunakaupunki ainakin, läheinen lähiö
jonka metsikössä voit kulkea vapaana kuin maalauksessa
aurinkoläikkien, varjoläikkien keskellä
lämpimässä  viileydessä
- tajuatko: vapaana!
Vaikka jokin aina odottaa.
Sinulla ei olekaan kiire, menemisen pakko.
Tämän yhden päivän rajoissa
aika jatkuu
rajattomiin.

Lassi Nummi /Hengitys yössä

14/06/2019

Kevään värit
sammuvat.
Vihreän läpi ei enää näe.
Se peittää kaiken.
On kesä, yksivärinen.

Pertti Nieminen

08/06/2019


Sateentulon kuvaus

Tämä on veden ja ruohon dialogi myöhään illalla ennen sadetta,
kun vesi kuiskaa airoille salaisuuksiaan
ja puun ja ruohon ja veden tuoksu on solminut liiton
eri aineiden kanssa, se on kolmisointu tutussa tuoksussa,
äänen kolmisointu: pääskysen karhea kimeä huuto
on solmittu pääskysen ilosta, jossa yhtyy keveys, kiihkeys ja ilkkuva kutsu,
leikkivät innokkaat huudahdukset putoilevat taivaalta,
valo on muuttunut ääneksi ja riemuksi,
mutta siipi viistää vettä ja kutsuu sadetta,
rannalla lehdet ja napsahtelevat, dit, dat,
ja aurinko on väsynyt ja kastaa värinsä veteen,
tulee yö, hiljaisuus kohoaa kaislikosta,
pilvi kiitää ääneti, metsä kohahtaa,
sade kiertää nummen, virittää pehmeät rummut.

Eeva-Liisa Manner

02/06/2019

Tänään aukeni aamu
kevään kirkkaaseen päivään.
Kukkien tuoksussa
sinun ilosi
ja sinua kantava kiitoslaulu.
Huomenna on aika 
avata työn portteja,
löytää arkipäivän rikkaus
uusien tehtävien keskeltä.
Huomennakin kiitoksen aika.

Marjut Vannes

Huomisen ovi raottumassa.
Eilisen jo lukittu.
Elä tätä päivää varoen ettei sen varjo
himmennä huomisen valoa.
Jokaisella päivällä
oma varjonsa, valonsa,
riittävä.

Maaria Leinonen