Hymyilet

aivan äkkiä

niin kuin hymyillään

silloin kun oikeasti hymyillään,

ilman syytä,

niin kuin sanotaan.

Yksikään hymy ei synny syyttä.

Hymy on sielun ainoa tapa

olla hetken näkyvillä

niin ettemme menettäisi uskoamme

sen kaikkivoipaisuuteen.

Hymyilet,

jotta minäkin

paljastaisin sinulle

oman sieluni.

Tommy Tabermann

Hyvästi

on tullut tienhaaran

julma hetki

Kuka kulkee kuun tietä

ketä vievät varjot

Kuka kulkee polkua

ja kuka joukon mukana

Hyvästi

Yksi on täynnä odotusta

uudesta ja ihmeellisestä

toinen pyyhkii kyyneltä

joka ei ole helpolla talttuva

Kolmas ei vielä  ymmärrä

miten suuresta puhutaan

kun puhutaan lopullisesta

Hyvästi

tiet erkanevat

äänet kaikkoavat

tuuli ja aika pyyhkii askelten jäljet

Hyvästi liittäkäämme 

kätemme yhďessä yhteen

vielä tämän viimeisen kerran

ennen kuin tähti putoaa.

Tommy Tabermann

Minä haluaisin

minä haluaisin

veistää menneistä laivan

Minä haluaisin 

tehdä murheista purjeen

ja puhaltaa

ja puhaltaa

Minä haluaisin

haluaisin

Älä pelkää kyyneleitä

sydämellä on harhateitä

Älä pelkää rikkomista

untuva on kuoren alla

Sillä rakkaus on työtä

sillä rakkaus on työtä

Onni ei tule odottamalla

eikä se antaudu ahneudelle

Onni ei pysy pakottamalla

eikä se elä ruokkimatta

Sillä vapaus on meissä

sillä vapaus on meissä

Minä haluaisin

haluaisin

minä haluaisin

veistää menneistä laivan

Minä haluaisin

tehdä murheista purjeen

ja puhaltaa

ja puhaltaa

Tommy Tabermann, Runot 1970 - 2010

Vain yksi vuodenaika

on pysyvä;

muutos.

Pekka Kejonen

 TIENVIITTA

Toisessa tienviitassa 

lukee suurin kirjaimin: Sitten

Toiseen on lapsen

horjuvalla käsialalla kirjoitettu: Elämä!

Kumman tien

sinä valitset?

Tommy Tabermann

            

 

Vapauteen

Vastuu jalkoinani kävelen vapauteen ja iloon.

Irja Hiironniemi

 Seimiyö

Seimiyössä pimeässä ovat kuuset enkeleitä

valkeina ne varjelevat, suojelevat meitä.

Olemalla kynttilöitä toisilleen

eivät ihmiset koskaan kulje täällä yksikseen.

Olenalla kynttilöitä toisilleen

ovat ihmiset ainiaan matkalla hyvyyteen.

Seimiyössä pimeässä ovat kuuset enkeleitä

eivät ne petä, eivät ne hylkää meitä

eivät ne hylkää meitä rakkautta vannoneita.

Kaikki te vaivaiset, kaikki te kurjat

kaikki te matkalla haavoittuneet

käikki te nälkäiset, kaikki te nurjat

kaikki te suuntanne kadottaneet.

Olemalla kynttilöitä toisilleen

eivät ihmiset koskaan kulje täällä yksikseen.

Olemalla kynttilöitä toisilleen

ovat ihmiset ainiaan matkalla hyvyyteen.

Seimiyössä pimeässä ovat kuuset enkeleitä

valkeina ne varjelevat, suojelevat meitä.

Tommy Tabermann

https://m.youtube.com/watch?v=nvRqwiUxBzA      Johanna Iivanainen

Hämärtää,

ja hellyys laskeutuu

maan ylle,

peittelee haavat, arvet.

Se minkä on oltava pehmeää

on pehmeää:

järven vesi, kissan selkä, äkillinen katse.

Se minkä on oltava kovaa ja lujaa

on niin kovaa ja lujaa

kuin sen on oltava:

luut, tahto, puu tuulessa, kattila tulella.

Hämärtää hellästi

eikä pimeys kykene olemaan

suurempi kuin hellyys.

Tommy Tabermann / Veren sokeri

Minttumaria Ukkonen

♡

Onnen lintu

lentää lentämistään 

ja tekee 

pesänsä ilmaan

Tommy Tabermann/ Ihme nimeltä me

♡

Kun olin hyvin pieni niin järvi oli sininen,

ja rannan kivet lämpöiset.

Kun olin hyvin pieni

äidin käsìvarsi tuoksui aamulta,

kun olin hyvin pieni

unesta uneen kävelin,

nelijalkainen.

Viljo Kajava

Yö. Tyyni. Äänetön.

Perhosen siipi hipaisi

lumpeen kukkaa.

Rannasta rantaan

vavahti lammen pinta.

Ja kaislat

ja kaislat.

Maaria Leinonen

♡

Hengähtää koivu.

Sataa.

Lempeästi, pehmeästi. Suoraan

puiden tummaan syliin.

Hengähtää

jotakin aavistellen

koivu.

Unta

avosilmin

kevätkesän yö.

Lassi Nummi

♡

Suuren onnen hetkenä

kun katsoo peiliin

näkee veden pinnalla

täysikuun, tähdet

ja veneen varjon

kun se lipuu

peilin poikkki, airot

koholla: pisaroita tippuu

aironlavoista

kuuhun, tähtiin, silmiin, suuhun.

Tommy Tabermann

Jokainen osaa kävellä

vetten päällä.

Se on helppoa.

Aseta vain jalkapohjasi

veden pinnalle

ja kävele.

Mutta sitä ennen

sinun on annettava sielusi

kasvaa niin suureksi

että olet äärettömän

kevyt ja onnellinen

olemassaolosta. 

Tommy Tabermann/ Luovuuden lumous 2002

Runot ovat siltoja tai siipiä,

purjeita, kaarnaveneitä,

kulkuvälineitä.

Sanojen avulla ylitetään

leveimmät,

vuolaimmat,

mustimmatkin virrat.

Tommy Tabermann

 

Viekää takaisin 

tämä annos!

En mä tätä tilannut.

Mä tilasin

Onnea ja Menestystä, Valtaa

ison annoksen

kaikilla lisukkeilla, Ihailua.

Sen nimi on

Mullekaikkihetinyt

sen annoksen.

Viekää takaisin tämä annos!

Mulle kuuluu jotakin

suurempaa ja parempaa

jotakin kivaa

jotakin vaan.

En mä tätä tilannut,

ei tämä maistu mulle.

Mä en missään nimessä tilannut

Työtä, Nöyryyttä, Vaivaa

enkä tällaista pientä ja hidasta.

Mähän tilasin

Onnea ja Menestystä, Valtaa

ison annoksen,

eikö kuulu?

Mulle kuuluu juuri sellainen,

Mullekaikkihetinyt,

mulle kuuluu tuoda

juuri sitä mitä mä haluan

sillä muuten mä en ehkä

viitsi enää ollenkaan

ja miten suu sitten pannaan

jos mä en enää viitsi?

Tommy Tabermann

Kuu nostaa keltaisen purjeensa

pilvien kuohuihin, eteenpäin,

yö kuin pieni asema ja seisahtunut juna

ja laulamattakin jo kuuluu

lintu,

luumupuun pimeää keinuvassa latvassa.

Tommy Tabermann

 

Olemalla kynttilöitä toisilleen

eivät ihmiset koskaan kulje täällä yksikseen.

Olemalla kynttilöitä toisilleen

ovat ihmiset ainiaan matkalla hyvyyteen.

Tommy Taberman

Lopulta me tarvitsemme

Elämän Huonepalvelusta

vain palan leipää,

lasin vettä

ja selkeän tunteen

että joku

välittää meistä rajattomasti

Tommy Tabermann

Kultaan, mirhamiin en vaihtaisi,

en vaihtaisi ilmassa leijuvaa siementä, hiukkasta

sitruunaperhosen siivessä, en vaihtaisi mihinkään

maallisen onnen jyvää,

joka etsii paikkaa asettua, tehdä pesä,

sillä pesäpaikkaa etsivät maallisen onnen hiukkaset,

etsivät paikkaa johon maatua, etsivät

pientä rakoa ja halkeamaa josta päästä meihin sisälle,

etsivät halkeamaa muurissa, kalliossa, kivessä.

Kultaan, mirhamiin en vaihtaisi,

en vaihtaisi yhtäkään näistä katoavista hetkistä,

joilloin maallinen onni koskettaa

kuin ohikulkija, ohimennen, ja jatkaa kulkuaan,

jatkaa jonkun toisen luo, koskettaa toista,

koskettaa toista samalla tavalla

kuin minua, ja jatkaa matkaa iloisesti,

taakseen vilkuilematta, tanssivin askelin,

juuri niin kuin minäkin haluaisin.

Kultaan, mirhamiin en vaihtaisi

maallisen onnen pientä jyvää.

 Tommy Tabermann

Epäröinnin kynnyksellä

kysy

kuinka paljon rohkeutta

uskallat tänään

jättää käyttämättä?

Tommy Tabermann