Minne matka johtaa?

Mikä lasta kohtaa?

Tämän päivän jaat.

Tänään, nyt ja tässä,

läsnä elämässä

hetken olla saat.

Tulevaisuus avoin

kutsuu monin tavoin.

Lapsi kuulee sen.

Tänään juhlaa vietä.

Unelmille tietä

raivaa iloiten.

Anna-Mari Kaskinen

Yhdessä kuljemme täällä

toistamme tukien,

toistemme silmistä toivon

merkkejä lukien.

Yhdessä kuljemme täällä.

Joskus on pimeää.

Ystävyys valaisee tiemme,

rohkaisu lämmittää.

Yhdessä kuljemme täällä.

Pidäthän kädestä.

Toivo on annettu meille,

yhteinen tehtävä.

Anna-Mari Kaskinen

 Pietarin laulu toivosta

Toivo on tähdissä,

toivo on maassa,

vanamon maljassa varjokkaassa.

Toivo on unissa kuultavissa,

niittyvillassa, 

hiutaleillassa,

toivo on siementen uumenissa.

Toivo on alkukodissa, meressä,

toivo on lempeiden eläinten saatossa,

toivo on sydänten kuumassa veressä,

toivo on huomisen kirkkaassa aatossa.

Toivo on hopeakylkikalassa,

toivo on vastaisen rakkauden valassa.

Kerätkää toivoa, kylväkää sitä.

Itäinen länteen, ja länteen itä!

Älkää pitäkö toivoa salassa.

Toivo on tummassa silkkijoessa

maiseman lävitse matavassa,

mustien lintujen  höyhenten noessa,

sumuhunnussa satavassa.

Toivo on alkukodissa, meressä,

toivo on sydänten kuumassa veressä.

Toivo on lempeiden eläinten saatossa,

toivo on huomisen kirkkaassa aatossa.

Toivo on hopeakylkikalassa,

toivo on vastaisen rakkauden valassa.

Älkää pitäkö toivoa salassa.

Kaarina Helakisa 

Puut: tuhat vihreää siipeä, lentoon pyrähtämässä,

supussa aueten,

jäädäkö vai lähteä? silkinläikkyvä toivo,

levossa levottomuus,

puut, tuhat vihreää siipeä, nousu ja lasku,

uskallus, empiminen,

tuulet tuolta tänne ja täältä sinne,

juurien rauha,

mahlan äänettömyys,

puut, tuhat vihreää siipeä - 

ohi ja yli

parvet tummien lintujen, liitäen taukoamatta,

liitäen lakkaamatta, parvet lintujen valkeain -

Aale Tynni

***

Hilpeä tuuli -

sinne tänne taipuvat

puheliaat puut

Riitta Rossilahti

Tämä kuultavan keltainen, keväinen, on ollut koko

talven, jo sulavedessä tammikuussa, rajattomuutta sydämen aueta.

Aurinko on sisällä.

♡

Punerrus vaahteran yläosien ruskeassa, niiden kapeiden kärkien, maan punerrus, sen kumpuilevan olen nähnyt silmien edessä aamuisin, ennen heräämistä, maan päivää, valon sivelemää, näen nousevan puiden oksille ja kumarrun katsomaan sitä.

♡

Varpusen kyljet, kaksi lintua vierekkäin oksilla ja

oksat keinuvat, lintujen kyljet, siipisulat, koskettavat toisiansa.

♡

Ei jäljen jälkeä. Hanki kantaa. Kyyhkynharmaa

lumensiipi.

♡

Pandoran lipas kaikkine vastuksineen, se aukaistaan,

koska siellä on toivo.

Pieni liekki tänään syttyy

talven synkkään pimeyteen.

Pieni liekki valon antaa,

toivon tuikkeen sydämeen.

Pieni liekki pimeydessä

nyt voi olla jokainen,

pieni liekki, joka kantaa

valon luokse kaikkien.

Anna-Mari Kaskinen

Toivo saa onnen naapuriksi.

Päivästä päivään

ne tarvitsevat toisiaan.

Ja joskus kun on pimeää

saapuuu luottamus 

ja ojentaa kätensä.

Mari Mörö

Toivova sydän

on aina liikkeellä.

Se etsii, se löytää, se riemuitsee.

Mari Mörö

Ihmisten enemmistö + Rakennustyömaa - Nazin Hikmet

Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa,
jalkaisin kulkee maantietä
ihmisten enemmistö.

Ihmisten enemmistö menee työhön
kahdeksanvuotiaana,
menee naimisiin kymmenvuotiaana
ja nelikymmenvuotiaana kuolee
ihmisten enemmistö.

Lukuun ottamatta ihmisten enemmistöä
leipää riittää kaikille,
ja riisiä
ja sokeria
ja kangasta
ja voita
kaikkea tätä riittää kaikille,
paitsi ihmisten enemmistölle.

Ihmisten enemmistölle ei löydy maailmassa suojaa,
ei lyhtyä tielle,
ei ruutua ikkunaan,
vain toivoa on annettu ihmisten enemmistölle,
ilman toivoa se ei voi elää.

Nazim Hikmet


Rakentajat laulavat.

Mutta rakentaminen on toista kuin laulaminen.

Rakentaminen on vaikeata, hyvin vaikeata.

Rakentajat ovat iloisia,

heidän sydämissään helisee elonkorjuujuhla.

Mutta rakennustyömaa ei ole elojuhla,

rakennustyömaa on likaa ja pölyä,

liejua ja lunta.

Jalkasi lipeää rakennustyömaalla,

vertavuotavia käsiäsi särkee.

Eikä teekään rakennustyömaalla

aina  ole makeaa, aina ole kuumaa,

eikä leipä aina pehmeää, valkoista.

Siellä eivät kaikki ole sankareita,

eivät kaikki ystävät uskollisia.

Rakentaminen on toista kuin laulaminen,

se on vaikeata, hyvin vaikeata.

Kuitenkin rakennus kasvaa korkeammaksi

ja korkeammaksi.

Alemmissa kerroksissa

on jo kukkaset nostettu ikkunoille

kun auringonvalo välähtää linnun siivistä

ensimmäisille parvekkeille.

Jokaisessa rautaisessa kannatinpalkissa,

jokaisessa tiiliskivessä,

laastissa ja savessa

sykkii kuumana sama sydämenlyönti:

Korkeammaksi ja korkeammaksi kasvaa rakennus,

verellä ja hiellä.

Nazim Hikmet

Valosta kiitän.

Valo on siemen,

josta kasvavat ilo

ja toivon sitkeä puu,

joka siipinä, siltana

yli päiväsi ojentuu.

Maaria Leinonen