Keinulaulu
Pesän sydämellesi teen
ilmaan siniseen,
panen unipuuhun kiikkumaan, sen
latvan tummuuteen.
Värisee lehväin ympärillä aina
mieliajo,
pimenee ilta, mustuu yö ja hohtaa
aamun kajo.
On tuulta täynnä ilma, jos se irti
päästetään -
mutta keinu, sydän, keinu, älä
säiky ensinkään.
Näetkö, hauska kiikku on tuulen
kämmeneĺlä:
humahtaa suvi ylitsesi rohkea ja
hellä,
luo liitää läntinen -
miten keveästi keinuu pesä
siivellä sen!
Vilua huokuu pohjatuuli, tuskaa,
ikävää -
ohi keinu, sydän, keinu, pian kauas
se jää.
Paha itä puuta ravistaa, lyö
kaakko kohahtain,
mutta oksat eivät murru, ne
keinuvat vain
Voi myrsky täyttää taivaan, yli
auringon laasta,
mutta lehvää unipuusta ei yhtään
se raasta.
Maan akselissa suoraan kasvaa
ylös unipuu,
kuin verkko yli avaruuden latva
ojentuu.
Nojata kaikkiin tähtiin voi se oksin
tuhansin.
Pelotta uni keinuu - keinu, sydän,
sinäkkn.
Aale Tynni
 |
