Minä olen kesäillassa
olen väistyvässä valossa
hiljaisella taivaalla
silmänräpäyksen ikuisuuden
ennen kuin päivä ehtii tänne
sinä vielä vierelläni
aamu ja illan sarastus
ja sanomaton jota kuuntelemme
meille yhteinen
lyhyessä selkeässä elämässä
Bo Carpelan/Vuodet kuin lehdet

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti