PÄIJÄNNE

Marraskuussa mustuu Päijänne.

Mutta veden alla kimaltaa

muikkugalaksien tähtitaivas.

Jäkälä nukkuu. Kuisti kylmenee.

Vanamon polku painuu näkymättömiin.

Saunan nurkalla käy säikky maahinen

nuuskimassa kuivaa savunhäivää.

Kokkona, koleana tiuskii Päijänne.

Pimeys pöyhii saaren selkäharjaa.

Ja tuuli yltyy, riippakoivun

helma rispaantuu.

Aamuhämärissä ketun käpäliin

tarttuu talven ensimmäinen kuura.

Marraskuusa mustuu Päijänne.

Mutta veden alla odottaa

sokea, syntymätön kesäyö.

Vapaana, valtavana loiskii Päijänne.

Aulikki Oksanen

Helise taivas! Valitut runot 1964-2014