Keinulaulu

Pesän sydämellesi teen

ilmaan siniseen,

panen unipuuhun kiikkumaan, sen

latvan tummuuteen.

Värisee lehväin ympärillä aina

mieliajo,

pimenee ilta, mustuu yö ja hohtaa

aamun kajo.

On tuulta täynnä ilma, jos se irti

päästetään  -

mutta keinu, sydän, keinu, älä

säiky ensinkään.

Näetkö, hauska kiikku on tuulen

kämmeneĺlä:

humahtaa suvi ylitsesi rohkea ja

hellä,

luo liitää läntinen -

miten keveästi keinuu pesä

siivellä sen!

Vilua huokuu pohjatuuli, tuskaa,

ikävää -

ohi keinu, sydän, keinu, pian kauas

se jää.

Paha itä puuta ravistaa, lyö

kaakko kohahtain,

mutta oksat eivät murru, ne

keinuvat vain 

Voi myrsky täyttää taivaan, yli

auringon laasta,

mutta lehvää unipuusta ei yhtään

se raasta.

Maan akselissa suoraan kasvaa

ylös unipuu,

kuin  verkko yli avaruuden latva

ojentuu.

Nojata kaikkiin tähtiin voi se oksin

tuhansin.

Pelotta uni keinuu - keinu, sydän,

sinäkkn.

Aale Tynni