Laulu asumisen pakosta
On Suomi kylmä kolkka,
lumi lehtää, tuuli soi.
Ei ilman tuulensuojaa
täällä pitkään olla voi.
On neljä seinää oltava
ja katto päällä pään.
Ja niitä juuri kaikille
ei riitä, läheskään.
Se neljä seinää kattoineen,
se koti kulta on.
Se verrattoman kallis on
ja saada toivoton.
Ei köyhä löydä kotiinsa
ellei hän velkaa tee;
ja koti siis on saatava,
sen pakko sanelee.
Ja joku aina huomaa
mistä kenkä puristaa:
kun yhdellä on vilu
siitä toinen voiton saa.
Ja tuuli käy ja kylmä on
ja voitot karttuvat
ja ulkoseiniin seisahtuvat
katseet katkerat.
Pentti Saaritsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti