27/02/2021


Tämä kuultavan keltainen, keväinen, on ollut koko
talven, jo sulavedessä tammikuussa, rajattomuutta sydämen aueta.
Aurinko on sisällä.

Punerrus vaahteran yläosien ruskeassa, niiden kapeiden kärkien, maan punerrus, sen kumpuilevan olen nähnyt silmien edessä aamuisin, ennen heräämistä, maan päivää, valon sivelemää, näen nousevan puiden oksille ja kumarrun katsomaan sitä.

Varpusen kyljet, kaksi lintua vierekkäin oksilla ja
oksat keinuvat, lintujen kyljet, siipisulat, koskettavat toisiansa.

Ei jäljen jälkeä. Hanki kantaa. Kyyhkynharmaa
lumensiipi.

Pandoran lipas kaikkine vastuksineen, se aukaistaan,
koska siellä on toivo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti