Leuto kostea metsä.
Saatoin ystävän sen halki
ja nähtiin yhdessä auringonlasku.
Kun kuu nousee hän pysähtyy
muistaa yhteisen kokemuksen,
muistaa
hämyiset männyt, näyt.
Sellainen ystävä on.
Hän ymmärtää helposti oikein
eikä etäänny vaikka kulkee
kauaskin.
Liisa Laukkarinen /Huomisen tausta, 1979
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti