Kuuletko yöttömässä yössä,

kuinka tuuli soittaa havisevaa kanneltaan,

säestäen aaltojen laulua.

Kesäyön parfymoitu lempeys,

kirjottuna kastehelmin niittyjen neitoihin.

Eteeni avauttuu,

suviyön suuruus,

Minä olen kunniavieraana,

tässä yön tuvassa.

Maarit Virtanen (2012)

♡

Ajatusteni perhoset,

kirjoitettuina lauseina

lehahtavat maailmalle,

Jättävät minut,

palatakseen takaisin

tullakseen

luoduksi uudelleen. 

Maarit Virtanen