VIESTINTÄVÄLINEVIISU

Mikä maailmassa on totta, mikä mielikuvitusta?

Ei maailma ole valkoinen, ei, eikä ole musta.

Siis nyt tiedotusvälineitä pohdimme,

niin paljon me kerromme kuin tohdimme.

Siitä koituu ihmiselle hyötyä ja huvia,

kun radiota kuuntelee ja katsoo tv-kuvia,

ja uutiskatsaus saattaa olla mainio

tietojen ja tosiseikkain vainio.

Näytelmät ja kuunnelmat on keksittyjä aivan,

ja tekijät on usein nähneet aika suuren vaivan.

Jotkut näytelmät ne ainoastaan viihtyttää,

monet hyvätkin taas joitakuita kiihdyttää.

Joku ohjelma voi olla ihan selvä dokumentti,

voi siitä olla totta vaikka ihan joka sentti.

Joskus jutuissa on totisia sotia

ja ihmisiä, joilla ei oo kotia.

Näihin pitää suhtautua sangen vakavasti

ja katsella ne tarkkaavasti ihan loppuun asti.

Onhan typerää jos telkkari soi yhtaikaa

kun radiosta tangon taikaa raikaa.

On kirjat sekä sadut aikamoista huvitusta,

ja monet hauskan kirjailijan mielikuvitusta.

Ei siis sadut ole pikkulasten puijausta,

mutta moni lehti on pelkkää huijausta.

Ihmiset ne itsellensä jymylehden ostaa,

jos kansikuvan missi voittaa, sankari se kostaa.

ja nuo mainospalat - kas kummaa vaan! -

meidät painostaa rahat hummaammaan.

On lehdissä myös uutisia sekä pakinoita,

monta hyvää tiedonjyvää saa kun lukee noita

sekä lukiessaan itsekseen tuumailee,

mikä totta on ja mikä vain nyt huumailee.

Jännäreissä heiluu usein pyssy sekä puukko,

lemmenleffan kohokohta halaus on ja suukko,

mutta totta se ei ole, ei!

Meitä narrattiin taas kai, helei!

Mikä maailmassa on totta, mikä mielikuvitust?

Ei maailma ole valkoinen, ei, eikä ole musta.

Näin siis tiedotusvälineitä pohdimme.

Niiin paljon me kerroimme kuin tohdimme.

Kaarina Helakisa