Joulumaa - Hannu Salakka

Kello kaksitoista julistetaan poikkeustila.

Pankeista ei saa rahaa.

Kaupat sulkevat ovensa.

Ravintolat eivät päästä sisään.

Bussit kaasuttavat tiehensä.

Kadut tyhjenevät.

Aselepoja solmitaan.

Sotauutiset jätetään kertomatta.

Ihmiset sulkeutuvat koteihinsa

ruokavarastojensa ja tavarakätköjen keskeen.

Lapset vaiennetaan kilteiksi.

Olohuoneissa tuoksuvat kuuset

kuin muistoina metsista

joita ei enää nähdä.

Radio veisaa virsiä.

Televisiosta ei tule kunnon ohjelmaa.

Pihoilla liikuskelee naamioituneita miehiä.

Yksinäisiä ihmisiä häiritään estottomasti.

On vuoden lyhin syntymäpäivä.

Hannu Salakka

Mukavaa, leppoisaa aikaa, lempeää kynttilän valoa jouluunne.

"The best gifts are tied with heartstrings".

Tomten av Victor Rydberg, bild: Harald Wiberg, sång: Sånggruppen Mysing

Lapsi sytyttää kynttilän

- nyt, nyt hän sytyttää.

Katsokaa hänen kasvojaan: hän keskittyy, tahtoo,

hänen vapaa tahtonsa pusertuu

tulitikun ympärille ja rasian

- katsokaa hänen silmiään,

niissä jo loistaa ja valonsäde

silmästä osuu laatikkoon, katso, valo syttyy

säpsähtäen omaa voimaansa ja kirkkauttaan

pysähtyy ilmaan. Ja nyt se liikkuu

hiljaa ja kevyesti niin kuin taivaan kappale

se liikkuu nämä valovuodet taaksepäin lapsuuteen,

sen lapsuuteen joka katsoo ja näkee,

sen joka syntyi, sinne missä valo syntyi

nämä valominuutit, valosekunnit

se liikkuu eteenpäin tässä, rajattomassa nykyhetkessä

vailla tulevaa mennyttä

ja nyt

linnunradalta linnunradalle, 

avaruuden äärestä ääreen

kynttilä syttyy

Lassi Nummi

Malena Ernman - I decembertid - Nyhetsmorgon (TV4)

Toisin kuin tavara, elämys ei koskaan vanhene.

Terhi-Anna Wilska

v

When the song of the angels is stilled

When the song of the angels is stilled,

When the star in the sky is gone,

When the kings and the princes are home,

When the shepherds are back with their flocks,

The work of Christmas begins:

To find the lost

To heal the broken

To feed the hungry

To release the prisoner

To rebuild the nations

To bring peace among people

To make music in the heart.

Howard Thurman

Joskus hiljaisuuden kuulee.

Ilo syrjäyttää kiireen,

aika muuttuu ystäväksi, seestyy.

Koko päivän valaisee

tämä hyvä hetki.

Pia Perkiö

Joulu on joskus helmikuussa,

joskus syyspimeässä syyskuussa, kun niiksi tulee

ja järvet jäässä

sisällisesti, meissä.

Minä pystytän aina silloin tällöin joulupuun

kun sattuu ja juhlamieli yllättää

- sisällisesti, varkain - 

ja sieppaan sen taas pois kenenkään huomaamatta

vaikka kesken juhlan

kun senkertainen juhlamieli on palanut loppuun.

Sillä tavalla se ei kulu,

ei kuivu eikä varise.

Joulu on, kun joku nostaa katseensa, ojentaa kätensä.

Kun rakastettu tulee kadun yli eikä vielä,

ei vielä huomaa.

Kun lapsi liikahtaa maailman kohdussa ja sanoo:

- Minä tuon rauhan ihmisten keskelle,

minä tulen.

Lassi Nummi

Kynttilä ja joululiina,

kuusi, joulutonttu,

ylämäki, alamäki, tunturi ja monttu.

Pukin poro, pipareita, unelias kissa,

kaulaliina, karvahattu,

lahja paketissa.

Joulutähti, paimenia, nuori mies ja nainen,

härkä, aasi, olkivuode,

pyhä pienokainen.

Jukka Itkonen

Matka joulun salaisuuteen

alkaa hiljalleen,

on kuin joku koskettaisi

syvään kaipaukseen,

on kuin joku sytyttäisi

yöhön kynttilän,

liekin, joka valollansa

voittaa pimeän.

Anna-Mari Kaskinen

Lähtevät - Saapuvat - Palaavat

Onnellinen se, joka pääsee lähtemään, joka

välttää pimeän, kylmän, tavanomaisen;

menee pois työn ulottuvilta, arjen

tavoittamattomiin, pois vaatimusten ja suoritusten

noidankehästä.

Onnellinen on se ihminen.

Onnellinen se, joka saapuu jonnekin, laskeutuu,

pysähtyy, nousee maihin,

kävelee iloisesti yllättyneenä, hämmästyksestä

huudahdellen, sydän iloa tulvillaan,

untuvikkona, vastatulleena, perille päässeenä.

Onnellinen se ihminen.

Onnellinen se, joka palaa takaisin, joka ei ole unohtanut,

joka löytää tutut kasvot ja iloitsee. Onnellinen se,

joka on antanut anteeksi ja oppinut ymmärtämään.

Onnellinen se ihminen, joka palaa.

Kaija Pispa

In November, the earth is growing quiet. It is making its bed, a winter bed for flowers and small creatures. The bed is white and silent, and much life can hide beneath its blankets.

Cynthia Rylant

Ode to a Chestnut on the Ground

From bristly foliage
you fell
complete, polished wood, gleaming mahogany,
as perfect
as a violin newly
born of the treetops,
that falling
offers its sealed-in gifts,
the hidden sweetness
that grew in secret
amid birds and leaves,
a model of form,
kin to wood and flour,
an oval instrument
that holds within it
intact delight, an edible rose.

In the heights you abandoned
the sea-urchin burr
that parted its spines
in the light of the chestnut tree;
through that slit
you glimpsed the world,
birds
bursting with syllables,
starry
dew
below,
the heads of boys
and girls,
grasses stirring restlessly,
smoke rising, rising.

You made your decision,
chestnut, and leaped to earth,
burnished and ready,
firm and smooth
as the small breasts
of the islands of America.

You fell,
you struck
the ground,
but
nothing happened,
the grass
still stirred, the old
chestnut sighed with the mouths
of a forest of trees,
a red leaf of autumn fell,
resolutely, the hours marched on
across the earth.

Because you are
only
a seed,
chestnut tree, autumn, earth,
water, heights, silence
prepared the germ,
the floury density,
the maternal eyelids
that buried will again
open toward the heights
the simple majesty of foliage,
the dark damp plan
of new roots,
the ancient but new dimensions
of another chestnut tree in the earth. 

Pablo Neruda

Aino Venna - NATAS E MANTEIGA

Autumn, the season that teaches us that change can be beautiful.

Unknown

Siirrymmekö siis talviaikaan,

ystävä?

Ehkä. Ehkä ei:

silmäkulmassasi

äsken pilkahti kevät.

 Lassi Nummi

Kuuletko pimeän,

sumun, valot vastarannalta.

Kuuletko veden,

sykkivän,kuulaan, rosoisen rantaviivan,

puut 

puitten takaa.

Helena Anhava /Hidas osa

Hannu-Pekka Björkman /Välähdyksiä peilissä(2014)

Syksyllä, huomattavasti enemmän kuin uutenavuotena, valtaa mielen tunne jostakin uudesta.
Ikään kuin uuden elämän aloittamisesta. Seistään jonkin kynnyksellä.
Tähyillään eteenpäin ja odotellaan tuulen nousua.

******

Oletko nähnyt vesipisaran putoavan räystäältä maahan?
Se on aika, joka tarvitaan onnen kokemiseen.

******

Taiteen tehtävä on herättää se ihmeenkaltainen tunne, jota elämme unissamme. Osoittaa, miten runollista ajattelumme ja olemassaolomme loppujen lopuksi on. Miten arjen keskellä elää ihme.

När morgonens sol genom rutan smyger,

glad och försiktig,

lik ett barn, som vill överraska

tidigt, tidigt en festlig dag --

då sträcker jag full av växande jubel

öppna famnen mot stundande dag

ty dagen är du,

och ljuset är du,

solen är du,

och våren är du,

och hela det vackra, vackra,

väntande livet är du!

Karin Boye 

Varustaudumme talven 

varalle 

kaikin tavoin, mutta:

pakastitko palan 

poutataivasta

pääskysten lentoratoja,

purkititko koivunlehtien

varjoleikkejä

talon seinustalla, 

rantakivien lämmön,

aaltojen aurinkohopean,

nekö suolasit sisimpääsi?

Laila Venetpalo

Lintujen

hiljaisuuden

kuulee nyt

Lassi Nummi

Se on sumussa, sateessa pieni niitty.

Aamun valossa se on

ruohoaavikko. Pilvet, laumat vaeltavat.

Se on

lapsuuskesän niitty

loputon. Kissankäpälät, sinikellot.

Lassi Nummi

Could Have - Wislawa Szymborska

It could have happened.

It had to happen.

It happened earlier. Later.

Nearer. Farther off.

It happened, but not to you.

You were saved because you were the first.

You were saved because you were the last.

Alone. With others.

On the right. The left.

Because it was raining. Because of the shade.

Because the day was sunny.

You were in luck -- there was a forest.

You were in luck -- there were no trees.

You were in luck -- a rake, a hook, a beam, a brake,

A jamb, a turn, a quarter-inch, an instant . . .

So you're here? Still dizzy from

another dodge, close shave, reprieve?

One hole in the net and you slipped through?

I couldn't be more shocked or

speechless.

Listen,

how your heart pounds inside me.

Elokuu - Riitta Moder

Puutarhassa on

lämmintä öisinkin.

Salaperäisinä

nuokkuvat

elokuun ruusut.

Niiden terälehdet

varisevat

kuutamossa,

salaisuus

ei vain vapise,

se odottaa löytäjäänsä,

niinkuin puutarha

elokuun kuutamossa.

Riitta Moder/Laulu kaukana Pohjoisessa

♡

And the leaves were telling secrets to the wind. -Peter Mulvey

Tyttärelleni - oma teksti

Lintuseni. Iloni. Tyttäreni.

Omat siipesi ovat vahvat

voit lähteä matkaan

minne haluat.

Sinä uskallat.

Katson silmiisi.

Olet päättänyt.

Annan rakkauden voimaksesi

vaikka maailman ääriin.

Nouse siivillesi lintunen.

Nyt on aika. Nyt elämä kutsuu.

6.8.2015

Lost in the Forest

Lost in the forest, I broke off a dark twig

and lifted its whisper to my thirsty lips:

maybe it was the voice of the rain crying,

a cracked bell, or a torn heart.

Something from far off it seemed

deep and secret to me, hidden by the earth,

a shout muffled by huge autumns,

by the moist half-open darkness of the leaves.

Wakening from the dreaming forest there, the hazel-sprig

sang under my tongue, its drifting fragrance

climbed up through my conscious mind

as if suddenly the roots I had left behind

cried out to me, the land I had lost with my childhood -

and I stopped, wounded by the wandering scent.

Pablo Neruda

Ihmisten enemmistö + Rakennustyömaa - Nazin Hikmet

Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa,
jalkaisin kulkee maantietä
ihmisten enemmistö.

Ihmisten enemmistö menee työhön
kahdeksanvuotiaana,
menee naimisiin kymmenvuotiaana
ja nelikymmenvuotiaana kuolee
ihmisten enemmistö.

Lukuun ottamatta ihmisten enemmistöä
leipää riittää kaikille,
ja riisiä
ja sokeria
ja kangasta
ja voita
kaikkea tätä riittää kaikille,
paitsi ihmisten enemmistölle.

Ihmisten enemmistölle ei löydy maailmassa suojaa,
ei lyhtyä tielle,
ei ruutua ikkunaan,
vain toivoa on annettu ihmisten enemmistölle,
ilman toivoa se ei voi elää.

Nazim Hikmet


Rakentajat laulavat.

Mutta rakentaminen on toista kuin laulaminen.

Rakentaminen on vaikeata, hyvin vaikeata.

Rakentajat ovat iloisia,

heidän sydämissään helisee elonkorjuujuhla.

Mutta rakennustyömaa ei ole elojuhla,

rakennustyömaa on likaa ja pölyä,

liejua ja lunta.

Jalkasi lipeää rakennustyömaalla,

vertavuotavia käsiäsi särkee.

Eikä teekään rakennustyömaalla

aina  ole makeaa, aina ole kuumaa,

eikä leipä aina pehmeää, valkoista.

Siellä eivät kaikki ole sankareita,

eivät kaikki ystävät uskollisia.

Rakentaminen on toista kuin laulaminen,

se on vaikeata, hyvin vaikeata.

Kuitenkin rakennus kasvaa korkeammaksi

ja korkeammaksi.

Alemmissa kerroksissa

on jo kukkaset nostettu ikkunoille

kun auringonvalo välähtää linnun siivistä

ensimmäisille parvekkeille.

Jokaisessa rautaisessa kannatinpalkissa,

jokaisessa tiiliskivessä,

laastissa ja savessa

sykkii kuumana sama sydämenlyönti:

Korkeammaksi ja korkeammaksi kasvaa rakennus,

verellä ja hiellä.

Nazim Hikmet

Ihmisen laulu - Nazim Hikmet

Ihmisen laulu on ihmistä kauniimpi,
ihmistä toiveikkaampi,
ihmistä murheellisempi,
ihmistä kestävämpi.
Eniten ihmisessä olen rakastanut ihmisen laulua,
ilman ihmisiä pystyin elämään,
en koskaan ilman ihmisen laulua.
Sattui että petin rakastettuni,
hänen lauluaan en koskaan pettänyt.

Laulun minä ymmärsin
kaikilla kielillä laulettuina.
Kaikesta mitä maailma tarjosi syödäkseen, juodakseni
kaikilla matkoilla, kaikilla retkillä,
kaikesta mitä elämäni aikana kuulin ja näin,
kaikesta mitä tunsin ja kosketin,
ei mikään, ei mikään
tehnyt minua niin onnelliseksi
kuin ihmisen laulu...

Nazim Hikmet

Lopulta me tarvitsemme

Elämän Huonepalvelusta

vain palan leipää,

lasin vettä

ja selkeän tunteen

että joku

välittää meistä rajattomasti

Tommy Tabermann

On pakko olla

yhtä sun toista

ja ajattele

kuka sen maksaa

Pekka Parkkinen

Herkeämättä

puhun valosta,

Miten se, ainoa,

ei valikoi.

Miten sitä, ainoaa,

ei voi tuhota.

Rakel Liehu

You blossom under kindness, don’t you? Like a rose.

Sylvain Reynard, Gabriel’s Inferno

Aino Venna - Sunsets

Aino Venna - KESÄYÖ

inanna

Kuuletko yöttömässä yössä,

kuinka tuuli soittaa havisevaa kanneltaan,

säestäen aaltojen laulua.

Kesäyön parfymoitu lempeys,

kirjottuna kastehelmin niittyjen neitoihin.

Eteeni avauttuu,

suviyön suuruus,

Minä olen kunniavieraana,

tässä yön tuvassa.

Maarit Virtanen (2012)

♡

Ajatusteni perhoset,

kirjoitettuina lauseina

lehahtavat maailmalle,

Jättävät minut,

palatakseen takaisin

tullakseen

luoduksi uudelleen. 

Maarit Virtanen

Kesä on lyhyt.

Ja mitä jos ruohonkin

huomaa vasta

kun käytävillä on jo lunta.

Risto Rasa

Horsma on kasvanut

puutarhapöydän läpi

ja kukkii.

Jäädään tänne.

Helena Anhava

tähän aikaan elämästä,

tähän aikaan vuodesta,

tähän aikaan päivästä tuntuu, 

että maailma on kaunis 

ja elämä ihanaa

olen onnellinen ja täysi 

ja niin on aina ollut ja on aina oleva

uskon tähän tunteeseen,

ja vaikka en uskoisi, 

maailma on kaunis ja elämä ihanaa

ja hetki lakkaamaton,

ei se ole uskon asia

Kai Nieminen

Että saisi keväällä

kauppareissulta kotiin palatessa

istua metsikössä

valkovuokkojen keskellä 

ja tietää

että tykkejä on ruvettu sulattamaan 

auroiksi

katsella eloon lohkeilevia maita 

kävisi

pitkäkseen märkäänkin 

ostokset pään alusena

hyräilisi lauleleisi.

Pentti Saarikoski

Ei pidetä kiirettä, istutaan

Ei hätäillä, annetaan mennä;

ei maata somemmin

ainoakaan satelliitti lennä.

Lauri Viita

Perhonen ilmaisee käsityksensä maailmasta:

Kukkia, tuoksua, mettä. Värejä.

Kesää silmänkantamattomiin.

Lentää siinä. Vapaasti

ja niin paljon kuin jaksaa,

kovin paljon ei tarpeen.

Minä vannon, tällainen on maailma.

Uskokaa!

Eeva Kilpi

Syreenit ovat paikallaan

Ei tuule, on rauhallista

Laskeutuu hämärä ilta

Näen suoraan lapsuuteen

Jyrki Pellinen

Koivut

välkkyvät

eivät luettele minulle

oikeaa tai väärää

Vain valoa

Heidi Liehu/

Luumupuu kukkii, se muistelee sinua

The Daffodils

I wander'd lonely as a cloud

That floats on high o'er vales and hills,

When all at once I saw a crowd,

A host of golden daffodils,

Beside the lake, beneath the trees,

Fluttering and dancing in the breeze.

Continuous as the stars that shine

And twinkle on the Milky Way,

They stretch'd in never-ending line

Along the margin of a bay:

Ten thousand saw I at a glance,

Tossing their heads in sprightly dance.

The waves beside them danced, but they

Outdid the sparkling waves in glee:—

A poet could not but be gay

In such a jocund company!

I gazed, and gazed, but little thought

What wealth the show to me had brought:

For oft, when on my couch I lie

In vacant or in pensive mood,

They flash upon that inward eye

Which is the bliss of solitude;

And then my heart with pleasure fills,

And dances with the daffodils.

William Wordsworth (1770 - 1850)

Spring Song 

I wandered in the well-known path,

The sky was bright and blue,

The trees were clad in freshest green,

The sunlight streaming through.

The nightingales were singing loud

Their love-songs from the vale,

The purling brooklet, as it flowed

Seemed chanting a sweet tale.

O whence this gladness in the air?

And wherefore do ye sing?

The little birds were answering me:--

"Rejoice, for it is spring!"

Rejoice, for it is spring! I cried;

Rejoice for all the year!

For winter too--there is no death

In Nature--have no fear!

And joying thus for all the year,

More joyful could I sing

Than bird, or brooklet flowing by:

"Rejoice, for it is spring!"

Mary de Morgan

Onnenpoika on se, joka kulkee

lauluja taskussaan,

orvokintuiketta silmissä

ja ruohoa hiuksissaan.

Hän tahtoo pienen siemenen

ja kupillisen multaa

tuhat kertaa mieluummin

kuin ison kasan kultaa.

Pia Perkiö

Istun portailla vihellellen.

Äkkiä havahdun:

Kevät oli tullut pihalle

sanaakaan sanomatta.

Kai Nieminen

Aurinko uppoaa punaisten männynrunkojen taa.

Niin viikko sitten,

niin jälleen tänään.

Lassi Nummi

                                                                                  

Katsoin pohjoiseen, sillan suuntaan, ja pelkkä ajatus siitä valoi minuun uskoa. Katsoin etelään, mistä olin tullut, villiin ja kesyttömään maahan, joka oli koulinut ja korventanut minua, ja mietin vaihtoehtojani. Tiesin, että oli vain yksi. 

Aina vain yksi.
Jatkaa kävelemistä.

Cheryl Strayed