Pilvivene

Yli taivaan veden

yli vuorten karikon

elämänvene, pilvivene

unten ompelemin purjein.

~~~~

Kuun jouselta irtoaa nuoli

kirkkaan taivaan syvyyteen

Toivoitko jotain?

Enemmän valoa

inhimillistä avaruutta

kätesi lämpöä

Etäisyys

Sade taukoaa.

Hiljaisuus hohtaa

syksyn lehvistöissä.

Ihmisiä liikkuu

etäällä,

näen heidät,

kaiken mikä oli.

Bo Carpelan/Uudet runot

Hopeankuulas illan kuu,

yön aalto sininen,

välkelaineet loputtomiin

toisiansa seuraten.

Varjoja kaatuu poikki tien,

rantapensaiden itku on vaimeaa,

mustat jätit vartioivat vetten hopeaa.

Syvä hiljaisuus kesän sydämessä

uni ja unelma -

kuu lipuu meren yllä

hellä ja valkea.

Edith Södergran

Kun aurinko painui

metsän rosoisten latvojen taa

kotilahden kaidasta

hopeisesta soittimesta

kuultiin

pienten laineitten hiljainen

sonatiini.

Viljo Kajava