KIRJAHYLLY

Olipa kerran. Olen kuullut sanottavan, että niin on sanottava

kun puhutaan kirjahyllystä. Ei  niin kauan aikaa sitten

ihmisillä oli kirjahylly olohuoneessaan. Olohuone oli paikka,

jossa ihmiset oleskelivat silloin kun he eivät olleet keittiössä,

wc:ssä tai sängyssä.  He istuivat olohuoneessa ja olohuoneessa

heidän kanssaan seisoi kirjahylly kuin uskollinen palvelija.

Kirjahyllyssä oli pieniä esineitä, joita sanottiin kirjoiksi. Olipa

kerran. Ja toisinaan kävi niin, että ihminen otti kirjahyllystä

kirjan ja alkoi lukea sitä. Ja toisinaan kävi niin, että ihmisessä

tapahtui jotain kun hän luki kirjaa. Jotain sellaista kuin

ajatteleminen, tai jotain sellaista kuin tunteminen, tai jotain 

sellaista kuin ymmärtäminen, uuden tiedon omaksuminen tai

kielen selittämätön nautinto. Olipa todella kerran. Ja kirjahylly

seisoi ihmisen vieressä ja tunsi täyttymystä siksi, että se oli 

täyttänyt tarkoituksensa. Ja ihminen, niin olen ymmärtänyt,

tunsi jotain etäisesti samankaltaista. Olipa kerran. Olipa

todella kerran.

Aki Salmela

Maailman kaunein laulu

on lapsen unelma.

Maailman kaunein taulu

on lapsen katseessa.

Maailman kaunein hetki:

Lapsi hymyilee,

Maailman tärkein retki:

Todeksi toive tee.

Anna-Mari Kaskinen

Lapsella on oikeus

elää vapaana.

Lasta ei saa syrjiä

eikä kahlita.

Lapsella on oikeus

saada hoitoa.

Lapsella on oikeus

elää turvassa.

Lapsella on oikeus

käydä koulua,

leikkiä kun aika on,

kasvaa, iloita.

Lapsella on oikeus

omaan uskoonsa,

kunnioittaa toistenkin

vakaumuksia.

Lapsella on oikeus

suojaan, rakkauteen.

Lapsella on oikeus

kasvaa huomiseen.

Anna-Mari Kaskinen

trollien morttelissa

faktat

jauhetaan

saduiksi.

◇

kaikista kiireisin on

marraskuun aurinko

Utsjoella

ei se ehdi edes kassiaan pöydälle laskea

◇

arktiset armolahjat

meillä on

kuten mustikka

Kaarina Valoaalto

ilolla on voima

mitä millään tunnetulla alkuaineella ei ole

se läpäisee kivun sementin ja alkuliman

Kaarina Valoaalto

Me elämme iloisia ja

onnellisia aikoja kohti

näemme vielä kerran

kukkien kujanjuoksun

päivänkakkaroiden paisteeseen

nukahdamme, unikkojen

tuoksuun.

Jukka Vieno

Nukkuvat.

Mitä äidit kaikkina aikoina

ovat lopulta muuta voineet

kuin kohentaa nukkuvien peitettä.

Helena Anhava

Elämä kukittaa ja kivittää.

Äitinä olemiseen tarvitaan voimaa.

Eeva Heilala

Siitä on jo kauan

kun minuun meni metsätähti

ja yhä se kukkii.

Eeva Heilala

Ihmisen lapsi ei ole koskaan niin vanha

kuin vasta syntyneenä.

Arto Melleri

Ja niin ovat toiset meistä vaivoja, jotka tulevat vastaan ilman ajanvarausta.

Ja niin ovat toiset meistä alipalkattuja, toiset kuin pehmeäanturaisia

alpakoita, eivät jätä jälkiä maastoon, kiirettä pidä.

Ja niin ovat toiset meistä levää, kallioon kiinni kasvanutta partaa, hiljaisia

huljuttelijoita, ja toiset ylityöllistettyjä, kuin yöhyönteisiä, tai käteviä

matkatavaroita, mahtuvat istuimen alle.

Ja niin kuulin monta vuotta, väärin, luulin: ihmisen osa on yksin kolhunsa

kestää, sohjossa talsia, illoin haikailla aurinkorantoja, salsaa, litsejä,

mangoja, vermuttia, lasi valkkaria.

Ja niin kuuluin minäkin joukkoon, väärinkäsittäjät, yksinkärsijät, yskää ja

särkyä, selkä suri, paita ei auttanut, elämäni ompeleet, hiukset hajan,

hengetön pitänyt suortuvia kasassa.

Anja Erämaja

Samat varvut, vähemmän mustikoita.

Anja Erämaja

Pitkän tyvenen jälkeen

tuuli kaivoi muististaan jonkin lyhyen jutun.

Haapa havahtui hetkeksi.

Kaurapelto hymähti.

Harakka nauroi ääneen.

Pentti Saaritsa

Ehkä matka 

ei ole niin välttämätön.

Matkan idea on.

Tekemättömän matkan voi muistaa

ja tehdyn unohtaa,

mutta lähde aina matkaan

jos voit!

Ei mikään lämmitä niin

kuin huomisen matkalippu taskussa:

tuttu takki muuttuu toiseksi

lähtijän naulakossa, se on sadun

näkymättömäksi tekevä viitta.

Onni ja edesvastuuttomuus,

pako ja nurkan taa katoava lieve.

 

Pentti Saaritsa