PÄIJÄNNE
Marraskuussa mustuu Päijänne.
Mutta veden alla kimaltaa
muikkugalaksien tähtitaivas.
Jäkälä nukkuu. Kuisti kylmenee.
Vanamon polku painuu näkymättömiin.
Saunan nurkalla käy säikky maahinen
nuuskimassa kuivaa savunhäivää.
Kokkona, koleana tiuskii Päijänne.
Pimeys pöyhii saaren selkäharjaa.
Ja tuuli yltyy, riippakoivun
helma rispaantuu.
Aamuhämärissä ketun käpäliin
tarttuu talven ensimmäinen kuura.
Marraskuusa mustuu Päijänne.
Mutta veden alla odottaa
sokea, syntymätön kesäyö.
Vapaana, valtavana loiskii Päijänne.
Aulikki Oksanen
Helise taivas! Valitut runot 1964-2014