Lost in the Forest

Lost in the forest, I broke off a dark twig

and lifted its whisper to my thirsty lips:

maybe it was the voice of the rain crying,

a cracked bell, or a torn heart.

Something from far off it seemed

deep and secret to me, hidden by the earth,

a shout muffled by huge autumns,

by the moist half-open darkness of the leaves.

Wakening from the dreaming forest there, the hazel-sprig

sang under my tongue, its drifting fragrance

climbed up through my conscious mind

as if suddenly the roots I had left behind

cried out to me, the land I had lost with my childhood -

and I stopped, wounded by the wandering scent.

Pablo Neruda

Ihmisten enemmistö + Rakennustyömaa - Nazin Hikmet

Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa,
jalkaisin kulkee maantietä
ihmisten enemmistö.

Ihmisten enemmistö menee työhön
kahdeksanvuotiaana,
menee naimisiin kymmenvuotiaana
ja nelikymmenvuotiaana kuolee
ihmisten enemmistö.

Lukuun ottamatta ihmisten enemmistöä
leipää riittää kaikille,
ja riisiä
ja sokeria
ja kangasta
ja voita
kaikkea tätä riittää kaikille,
paitsi ihmisten enemmistölle.

Ihmisten enemmistölle ei löydy maailmassa suojaa,
ei lyhtyä tielle,
ei ruutua ikkunaan,
vain toivoa on annettu ihmisten enemmistölle,
ilman toivoa se ei voi elää.

Nazim Hikmet


Rakentajat laulavat.

Mutta rakentaminen on toista kuin laulaminen.

Rakentaminen on vaikeata, hyvin vaikeata.

Rakentajat ovat iloisia,

heidän sydämissään helisee elonkorjuujuhla.

Mutta rakennustyömaa ei ole elojuhla,

rakennustyömaa on likaa ja pölyä,

liejua ja lunta.

Jalkasi lipeää rakennustyömaalla,

vertavuotavia käsiäsi särkee.

Eikä teekään rakennustyömaalla

aina  ole makeaa, aina ole kuumaa,

eikä leipä aina pehmeää, valkoista.

Siellä eivät kaikki ole sankareita,

eivät kaikki ystävät uskollisia.

Rakentaminen on toista kuin laulaminen,

se on vaikeata, hyvin vaikeata.

Kuitenkin rakennus kasvaa korkeammaksi

ja korkeammaksi.

Alemmissa kerroksissa

on jo kukkaset nostettu ikkunoille

kun auringonvalo välähtää linnun siivistä

ensimmäisille parvekkeille.

Jokaisessa rautaisessa kannatinpalkissa,

jokaisessa tiiliskivessä,

laastissa ja savessa

sykkii kuumana sama sydämenlyönti:

Korkeammaksi ja korkeammaksi kasvaa rakennus,

verellä ja hiellä.

Nazim Hikmet

Ihmisen laulu - Nazim Hikmet

Ihmisen laulu on ihmistä kauniimpi,
ihmistä toiveikkaampi,
ihmistä murheellisempi,
ihmistä kestävämpi.
Eniten ihmisessä olen rakastanut ihmisen laulua,
ilman ihmisiä pystyin elämään,
en koskaan ilman ihmisen laulua.
Sattui että petin rakastettuni,
hänen lauluaan en koskaan pettänyt.

Laulun minä ymmärsin
kaikilla kielillä laulettuina.
Kaikesta mitä maailma tarjosi syödäkseen, juodakseni
kaikilla matkoilla, kaikilla retkillä,
kaikesta mitä elämäni aikana kuulin ja näin,
kaikesta mitä tunsin ja kosketin,
ei mikään, ei mikään
tehnyt minua niin onnelliseksi
kuin ihmisen laulu...

Nazim Hikmet

Lopulta me tarvitsemme

Elämän Huonepalvelusta

vain palan leipää,

lasin vettä

ja selkeän tunteen

että joku

välittää meistä rajattomasti

Tommy Tabermann

On pakko olla

yhtä sun toista

ja ajattele

kuka sen maksaa

Pekka Parkkinen

Herkeämättä

puhun valosta,

Miten se, ainoa,

ei valikoi.

Miten sitä, ainoaa,

ei voi tuhota.

Rakel Liehu

You blossom under kindness, don’t you? Like a rose.

Sylvain Reynard, Gabriel’s Inferno