Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi

he ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia.

He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta

ja vaikka he ovat sinun luonasi,he eivät kuulu sinulle.

Voit antaa heille rakkautesi, mutta et ajatuksiasi,

sillä heillä on heidän omat ajatuksensa.

Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa, mutta et heidän sielujaan,

sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa, jonne sinulle ei ole pääsyä,

ei edes uniesi kautta.

Voit pyrkiä olemaan heidän kaltaisensa,

mutta älä yritä heistä tehdä

itsesi kaltaista,

sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen.

Sinä olet jousi, josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet.

Kun taivut jousimiehen käden voimasta,

taivu riemulla.

Kahlil Gibran

Että minä menisin ja eläisin täysin.

Enkä ketään kumartaisi turhan syvään.

Enkä ketään en mitään pelkäisi

paitsi omaa jäätymistäni.

Arja Tiainen

Ihan turhaa halveerata lähiötä:

minä pidän tästä, ei, tarvitsen.

Putket, ammeen, hissit, äänet seinien takana,

lapsen itkun, aikuisten riidat,

hanuria, pianoa, nuorten stereot.

Elämä on ääntä, hälyä, yllätystä.

Kun se on ohi, se on ohi, elämä.

Arja Tiainen, Isolde, pakolainen (1980)