Tien selällä

Vanhat naiset ne täällä kukkivat, tanssivat

tien selkärankaa pitkin,

tien mutkittelevaa skolioosirankaa,

naisilla on sukat makkaralla,

hiukset kiharalla,

haaveet hukassa kuin setelit ja muut paperit,

kasvoilla tähtikartta.

He nauravat. Ei heleää

vaan karheaa naurua.

He koristelevat terälehdillään

tiet ja kujat joita pitkin kulkevat.

Vanhan kaupungin kujat,

vanhan rakkauden tuoksu.

Se säilyy heissä, ei härskiinny,

heidän kasvonsa tulevat iän uurteista esiin,

ja he nauravat,
väkevät, tummat sireeninkukat.

Tittamari Marttinen

Rakkausmatkat, 2005

 Eläminen

Se, joka ottaa ajasta vaarin,

tuhlaa toisin

päivänsä, mutta se 

joka kuluttaa aikaansa,

tuhlaa mahdollisuuden

kuluttaa vain aikaansa.

Sellaista on elämä; se täytyy

tuhlata!

Gösta Ågren suom. Caj Westerberg

Tääl, 1989