Tilastollisia huomioita

Jokaisesta sadasta ihmisestä on

niitä, jotka aina tietävät paremmin

- viisikymmentäkaksi;

epävarmoja jokaisesta askeleestaan

- melkein kaikki loput;

valmiita auttamaan,

ellei se kestä kauan

- neljäkymmentäyhdeksän;

aina hyviä,

koska eivät voi muuta olla

- neljä, no, ehkä viisi;

taipuvaisia ihailemaan kadehtimatta

- kahdeksantoista;

väliaikaisesti nuoruuden

harhaan johtamia

- plus miinus kuusikymmentä;

niitä, joiden kanssa ei ole leikkimistä

- neljäkymmentä ja neljä;

niitä, jotka jatkuvasti pelkäävät

jotakuta tai jotakin

- seitsemänkymmentäseitsemän;

kykeneväisiä onneen

- reilut parikymmentä korkeintaan;

harmittomia yksin,

mutta villiintyvät joukossa

- takuulla yli puolet;

julmia,

kun olosuhteet sitä vaativat

- parempi olla tietämättä

edes suurin piirtein;

vahingosta viisastuneita

- ei juurikaan enempää

kuin ennalta viisaita;

niitä, jotka eivät saa elämältä muuta kuin tavaraa

- kolmekymmentä,

vaikka haluaisinkin olla väärässä;

kumaraisia, tuskien vallassa

ja vailla valoa pimeydessä

- kahdeksankymmentäkolme

ennemmin tai myöhemmin;

oikeudenmukaisia

- aika paljon, kolmekymmentäviisi

mutta jos ymmärtäminen vaatii ponnistelua

- kolme;

myötätunnon arvoisia

- yhdeksänkymmentäyhdeksän;

kuolevaisia

- sata sadasta.

Tämä luku ei toistaiseksi ole vaihdellut.

Wislawa Szymborska

Jotkut pitävät runoudesta

Jotkut -

eivät kaikki.

Eli edes enemmistö kaikista vaan vähemmistö.

Jollei laskeeta koulua, missä on pakko,

eikä itse runoilijoita,

on näitä ihmisiä ehkä kaksi tuhannesta.

Pitävät -

mutta pidetäänhän pussikeitostakin,

pidetään kohteliaisuuksista ja sinisestä väristä,

pidetään vanhasta huivista,

pidetään siitä, että saadaan oma tahto perille,

pidetään koiran paijaamisesta.

Runoudesta -

mutta mitä sitten on runous?

Monenlaista hataraa vastausta

kysymykseen on jo tarjottu.

Mutta minä en tiedä enkä tiedä ja otan siitä tukea

kuin pelastavasta kaiteesta.

Some people like poetry

Some people -

that means not everyone.

Not even most of them, only a few.

Not counting school, where you have to,

and poets themselves,

you might end up with something like two per thousand.

Like - 

but then, you can like chicken noodle soup,

or compliments or the color blue,

your old scarf,

your own way,

petting the dog.

Poetry -

but what is poetry anyway?

More than one rickety answer

has tumbled since that question first was raised.

But I just keep on not knowing, and I cling to that

like a redemptive handrail.

Wislawa Szymborska/ Translated by Stanislaw Baranczak and Clare Cavanagh

               ♡

Ihmeellisia sanoja

Kun lausun sanaa Tulevaisuus,

ensimmäinen tavu siirtyy jo menneisyyteen.

Kun lausun sanaa Hiljaisuus,

tuhoan sen.

Kun lausun sanoja Ei Mitään,

luon jotain, joka ei mahdu olemattomuuteen.

Wislawa Szymborska /Ihmisiä sillalla

The Three Oddest Words

When I pronounce the word Future,

the first syllable already belongs to the past.

When I pronounce the word Silence,

I destroy it.

When I pronounce the word Nothing

I make something no non-being can hold.

Translated by Stanislaw Baranczak and Clare Cavanagh

ÄITI:

Voi sinä varpusenpoika,

voi sinä puolukanmarja!

Silkkiuikulta pääsi saitko,

töyhtöhyypältä hiusten töyhdön?

Leivon sinulle vaikka mitä,

leivon elämän onnen leivän!

Nukuthan lapsi, nukuthan vähän.

Vielä on maailman mäellä varjo.

Sitä varjoa isä niittää,

äiti huomista päivää neuloo.

Aulikki Oksanen